Tunnelmallista joulua

Lapset nukkuvat väsyneinä ja onnellisina - kaikki esikoisen huoneessa. Pitkä päivä ja pitkä odotus on päättynyt onnellisesti. Joulupukki sai kuulla lasten kauniisti esittämän joululaulun ja pukki toi lapsille mieluisia lahjoja. Aamulla odottavat kivat leikit uusien toivottujen lelujen kanssa tai sitten voi käpertyä sohvalle peiton alle lukemaan uutta kirjaa. Ihana olla joulupäivänä kotona oman perheen kanssa ilman mitään kiirettä minnekään. Nyt lasten nukkuessa me vanhemmat istumme kynttilänvalossa sohvalla ja juomme glögiä. Tunnelmallista joulua kaikille!

Monenlaisia pipareita

Lapset ovat ahkerasti leiponeet pipareita ja vähintään yhtä ahkerasti koristelleet niitä. Meidän perheen tämän joulun uutuusmuotti on mäyräkoiramuotti, jonka siskoni löysi kaupasta ja ystävällisesti lähetti meille. Kiitos vielä! Muotti oli niin suuressa suosiossa, että yhden kerran kokonainen taikina tehtiin vain ja ainoastaan mäyräkoiramuotilla. Kun neljä lasta leipoo ja kaikki haluavat käyttää samaa muottia, ei leipominen ole kovinkaan sujuvaa. Mutta ei se mitään, ainahan taikinaa voi myös syödä.

Tilaamamme joulukortit Papun kuvalla saapuivat ajoissa ja on jo toimitettu esikoisen kavereille sekä Papun koiraystäville omatekoisten koirankeksien kera. Koirankeksien resepti on ihanasta "Oi ihana joulukuu" -kirjasta (Loimaranta & Koivumäki).


Pieni joulumuistiainen sisälsi kaupan pipareita, mutta paketti oli koristeltu itsetekemilläni Tildan piparkakku-ukoilla.


Innostuin vielä tekemään kranssin oikeilla pipareilla. Kranssi löytää paikkansa joulun herkkupöydän päältä. Laitan kokonaisuudesta kuvan, jahka kaikki herkut on aseteltu tarjolle kauniisti.

Jäälyhty

Päätin ottaa kaiken irti tästä talvesta ja pakkasesta ja tehdä jäälyhdyn. Edellisen kerran olen tehnyt jäälyhtyjä joskus lapsuudessani talvella mökillä. Olin niin innoissani, etten edes ennättänyt etsiä ämpäriä vaan nappasin ensimmäisen eteeni tulevan ison astian = pesuvadin, se oli siivouskomerossa päällimmäisenä. Lyhdystä tuli kaunis. Tällaiselta se näytti iltapäivän hämärässä.

Harmi vain, että lyhty on liian matala, kynttilänliekki melkeinpä kurkistaa aukosta ja tuuli pääsee herkästi sammuttamaan kynttilän. Seuraavaksi teen jäälyhdyn ämpäriin.

Tässä näette vielä, mitä kuopus ja koira tekivät pihalla sillä välin, kun minä koversin jäälyhdyn aukkoa. Kuopus auraa tietä koiralle ja koira odottaa kärsivällisesti, kun aurattua tietä valmistuu hitaasti. Mainio parivaljakko nuo kaksi!

Koiran joululahjapeitto

Koiramme Papu on mäyräkoirien tapaan nautiskelija. Se tykkää pehmeästä ja lämpimästä ja ehdottomasti kuivasta. Sohvalla se tykkää olla ja nukkuu esikoisemme kanssa peiton alla. Papulla on tottakai oma peti ja kyllä se sielläkin viihtyy päiväsaikaan. Omassa pedissä, jossa on paksu pehmeä alusta on tottakai myös peitto. Pentuna Papulla oli neulomani tilkkupeitto. Siihen sai ihanasti käytettyä paljon jämälankoja. Tähän peittoon Papu puri reikiä (liekö hampaiden vaihtuminen vaivannut) ja lopulta kyllästyin paikkaamaan sitä. Sen jälkeen Papulla on pitkään ollut ja on siis edelleenkin esikoisemme vauva-ajan peitto. Kolmen yön kuluttua peitto vaihtuu.

Peitto on ollut pidemmän ajan projekti. Ja olen ylpeä itsestäni, että sain tämän roikkuvan työn valmiiksi. Langat olin aikoinaan ostanut kuopuksen neuletakkia varten, mutta ennenkuin sain neuletakin tarpeeksi pitkälle poika oli jo kasvanut ja lanka ei enää riittänyt isompaan neuletakkiin. Purin neuletakin ja joskun myöhemmin keksin aloittaa koiran peiton tekemisen. Peitto eteni hitaasti. En tiedä miksi, ehkä jotku työt vain ovat sellaisia.

Lanka on Sirdar Snuggly, uskomattoman pehmeä nailon-akryylilanka. Neulottu puikoilla 6, kaksinkertaisesta langasta, helmineuletta 70s. Peitosta tuli kuitenkin aika pieni, joten tein rivin isoäidin ruutuja yhteen reunaan. Lankana lisäksi 7 veljestä. Virkkasin kiinteitä silmukoita peiton ympäri, koristetikkauksia. Toisella puolella on omenanvihreä fleece. Minun käsiini peitto tuntuu todella lämpimältä ja pehmeältä. Nyt peitto on paketissa odottamassa jouluaattoa, jolloin selviää, kelpuuttaako koiraherra sen.

Uusi adventtikynttelikkö

Tässä se nyt on: uusi adventtikynttelikkömme. Se, jonka näin ohimennen antiikkiliikkeen ikkunassa. Se, jonka luulin olevan kristallia ja hopeaa. Se, jota luulin vanhaksi. Oikeasti se on uustuotantoa ja tinaa. Se oli myyty loppuun, mutta ystävällinen antiikkiliikkeen pitäjä sai tilattua niitä lisää ja pisti minullekin yhden varaukseen. Minusta tämä on aivan ihana! Sopii monenlaiseen sisustukseen ja myös hopean kanssa. On minun silmiini ajaton ja pienet jalat tekevät siitä vastustamattoman ihanan. Täytin kynttelikön sammaleella ja tökkäsin numerot sammaleeseen, siirsin kynttilät aikaisemmasta adventtikyntteliköstä. Siinä se. Rauhallista neljättä adventtia!

Talvi tuli ja kohta tulee joululoma

Näin kauniilta näyttivät omenapuut pihassamme tänään iltapäivällä. Ihanaa, että pakkaset ja talviset kelit jatkuvat. Kaikki lapsemme rakastavat kunnon talvea ja miehenikin on vanhemmiten oppinut tykkäämään kunnon talvesta. Koirakin tykkää, kun on kuivaa eikä iänikuista märkää.

Ennen joululoman alkua meillä on kolmet joulujuhlat. Kuopuksen puurojuhla jäi harmikseni väliin kuopuksen korkean kuumeen vuoksi. Kaksostyttöjen perinteinen joulujuhla oli tänään ja maanantaina on esikoisen koulun ala-asteen joulujuhla. Koulujen ja kerhojen joulujuhlissa on aina mukava tunnelma. Pientä esiintymisjännitystä, joulujuhla-asuja, juhlakampauksia... Mielestäni joululoma ei ala ilman koulujen ja kerhojen juhlallisuuksia. Kolmesta joulukirkosta kuopuksen oma jäi väliin hänen sairastumisensa vuoksi, joten kuopus ja minä osallistumme kaksosten joulukirkkoon. Kiva mennä, sillä on heidän luokkansa vuoro esittää joulukuvaelma.

Joulua tulee kotiin joka päivä pikkuisen enemmän. Saan itsetehtyjälahjoja valmiiksi ja ne matkaavat eteenpäin saajilleen. Joulukortteja putoilee postiluukusta ja kerään niitä takanreunalle iloiseksi riviksi. Hedelmäkulhon vaihdoin jo joulukuun alussa Gantin kauniiseen punaiseen posliinikulhoon. Pidemmän aikaa olen ostanut vain jouluajan hedelmiä. Joulun jälkeen voi taas ostaa niitä vakihedelmiä. Tänään sidoin kanelitankoja nipuiksi ja aloin pistellä neilikoita appelsiineihin. Lapset halusivat auttaa ja suunnittelemani koristekuvio muuttui piikkisiaksi. Ei se haittaa, pääasia on hyvä tuoksu ja kauniin jouluiset hedelmät.

Joulu tuli parvekkeelle

Meillä on kivan kokoinen parveke. Parvekelaseja ei valitettavasti ole, mutta ehkä joskus saisimme investoitua sellaisiin. Parvekelasit pitäisivät linnut ja niiden jätökset sekä kaiken puista irtoavan sälän pois parvekkeeltamme. Parvekkeellemme mahtuu hyvän kokoinen ruokapöytä ja -tuolit, pieni säilytysarkku kukkatarvikkeille ja isoja ruukkuja kukille. Talviasussa ohjaajantuolit on viety kellariin ja ison ruokapöydän seurana on yksi rottinkinojatuoli. (Minulla on näitä rottinkinojatuoleja kaksi ja ne ovat menossa tulevalle mökillemme HUOM! tuleva, sillä se on tällä hetkellä rakennustyömaa ja täysin keskeneräinen projekti. Palataan mökkiimme sitten joskus, kun siellä on muutakin kuvattavaa kuin gyproc-levypinot ja kertopuukasat. Haaveisssani mökkimme valmistuu ensi kesäksi.)

Ruokapöydällä on kokoelma erilaisia mustia lyhtyjä. Joulun kunniaksi syksyiset oranssit kynttilät on vaihdettu punaisiin. Rottinkituolilla on neulomani tyynynpäällinen. Piheys iski, enkä raaskinut ostaa Gantin palmikko-neuletyynynpäällistä. Niinpä kävin kaupassa laskemassa silmukat ja opettelemassa kuvion ulkoa. Toteutin oman versioni Nalle-langasta. Selkäpuoli on tavallista lakanakangasta, mutta vaihdan sen jossain vaiheessa fleese-kankaaseen. Käsinojalla harmaa villashaali ja valkoinen fleesepeitto. Ruukussa jo syksyllä istuttamani kataja, edelleen kauniin vihreänä.

Mökiltä toimme ison joulukuusen parvekkeelle. Kuusessa on vanhahtavat sähkövalot (siis sellaiset kynttiläkopiot, ei pelkät pienet loistavat valot) ja lisäksi parvekkeen kaidetta kiertää kaksi 80 kpl:een kuusivalosarjaa. Parveke on kaunis pimeällä. Ja näin kauniilta näytti maisema tänään iltapäivällä parvekkeeltamme sakeassa lumipyryssä. Ihanan kaunista! Ollapa aina pakkasta ja lunta. Täydellinen sää!