tiistai 13. joulukuuta 2016

ajatuksia kuparista

Lapsuudenkodissani äidillämme oli pitkä rivi antiikkisia kuparipannuja keittiön kaappien päällä. Muistan aina ihailleeni niitä. Itselläni ei ole koskaan omassa kodissa ollut kupariesineitä esillä. Varmasti olisi, jos asuisin 100 vuotta vanhassa hirsitalossa ja minulla olisi uskomattoman iso ja ihana tupakeittiö... huoh :) aina saa haaveilla :) Meiltä kyllä löytyy kuparisia esineitä, mutta minä vasta harjoittelen niiden esillepanoa. Takan päälle keräsin pienet, antiikkiset kuparivuokani. Nämä ovat kuin tehty tuikuille varsinkin kun sisäpuoli on teräksen värinen. Kolme on liian kuperaa pysyäkseen vaakatasossa, mutta se on oikeastaan hyvä. Näin kuparin kauneus pääsee loistamaan kynttilänvalossa. Meidän takka odottaa vielä viimeistelyä, mutta näen jo nyt, miten kauniilta ne tulevat näyttämään takan päällä, tai miksei myös takan tulipesässä. Ihanaa Lucian-päivää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti