Synttärijuhlia ja remonttisuunnitelmia

Tällä viikolla on juhlittu esikoistyttäremme 11-vuotissynttäreitä. Itse ihmettelen, mihin aika oikein on mennyt. Vastahan hän syntyi. Sukulaissynttärit olivat keskiviikkona ja kaverisynttärit keilailun merkeissä perjantaina. Kivaa oli molemmissa juhlissa ja mikä tärkeintä, sankari oli onnellinen.

Käsityörintamalla harmaa neuletyyny ei ole edistynyt ollenkaan. Sen sijaan kanervanpunaiset villasukat edistyvät. Pakkasten jatkuessa, tytöt tarvitsevat paksumpia villasukkia.

Muita suunnitelmia on mahdollinen keittiöremontti. Suunnittelemme mieheni kanssa keittiön avaamista ruokailutilaan ja saarekkeen asentamista. Päänvaivaa tuottaa lähinnä lattia ja kaapistojen ovet / etulevyt. Keittiömme on vasta kolme vuotta vanha, joten koko keittiötä emme ole uusimassa. Myöskään lieden tai vesipisteen paikkaa ei olla muuttamassa. Palaan tähän keittiöremonttiin, jos / kun suunnitelmat etenevät. Rentouttavaa sunnuntain jatkoa!

Työn alla villatakille uusi elämä

En mielelläni esittele keskeneräisiä töitä, sillä ei ole takeita, milloin ne valmistuvat vai valmistuvatko koskaan, mutta kai sitä joskus voi vilauttaa tekeilläkin olevia...

Pidän kovasti Gantin neulotuista tyynyistä, mutta todella harvoin raaskin ostaa niitä. Sain ajatuksen, että jospa itse tekisin jälleen neulotun tyynyn. Aiemmin neulomani tyyny näyttää tältä.
Idea tyynyyn on sekoitus Sandnes vauvapeiton ohjetta ja omia ideoita. Alennusmyynnistä löysin Maria Parry-Jones / the Knitting Stitch Bible -kirjan. Todellinen löytö! Samoihin kansiin on koottu ohjeita oikea-nurja-, ribbi- palmikko-, pitsineuleille yms. Neulon tyynyn etupuolen harmaasta Nalle-langasta. Etupuolelle tulee yhdeksän erilaista neulosruutua ja kirjasta haen lisää ideoita tyynyn eri "ruutuihin". Tyynyn takapuolen ajattelin tehdän Gantin hyvinpalvelleesta villatakistani. Ehkä tereet antamaan viimeistellyn ulkonäön. Lopputulos jännittää itseänikin.

Nallet mökille kirjahyllyyn

Meillä oli aikoinaan suvun mökki käytössämme ja siellä mökillä meillä oli ruskea nalle (kuvassa oikealla). Se asui vain mökillä ja lapset eivät saaneet tuoda sitä mukanansa kaupunkiin. Nyt löysin mökkinallelle kaverin nettikirppikseltä (valkoinen Lexingtonin nalle) ja sillä oli ihana villapaita yllään. Tokihan minun täytyi neuloa vanhalle nallellemme villapaita. Kotoolta löytyi kauniin punaista Novitan Mamboa, puikot 4, raglanhihat. Oma uusi mökkimme on vasta rakenteilla, mutta nallet olisivat jo muuttamassa sinne. Kuva on 25Beautiful Homes 11/2008 -lehdestä. Haaveilen tällaisesta kirjahyllystä mökillemme. Tiedän, että NuuksioHome :lla on tämän tyylisiä, mutta heidän hinnat ja minun kukkaroni eivät kohtaa. Meillä on kotona tummaa puuta olevat kirjahyllyt - huutokauppalöytö vuosien takaa. Näytin lehden kuvaa miehelleni kirjahyllyjemme edessä ja kerroin, että kun hän asentaa tällaisen tangon ja tikkaat olemassaoleviin kirjahyllyihimme ja minä maalaan kokonaisuuden kauniin mattaharmaaksi, niin meillä on iki-ihanat uudet kirjahyllyt. Näen jo nämä kaksi nallea - uusissa Aran-villapaidoissaan - istumassa kauniin, uudistetun kirjahyllymme hyllyillä. Näetkö sinäkin?

Vauvaneuleita

Neuloin tämän kokonaisuuden kuopuksellemme neljä vuotta sitten. Malli on yhdistelmä Novitan vauvahaalaria, siskon anopin neulomaa haalaria ja omia oivalluksia. Lanka on Novita Bambino. Tätä settiä on käytetty todella paljon. Mielestäni palmikot sopivat mainiosti myös pojille.

Kun ystävämme kertoi tulevasta perheenlisäyksestä, päätin neuloa tällekin vauvalle palmikkosukat. Tällä kertaa valkoisesta Bambinosta. Sukkien lisäksi vauvalahjaksi ostin valkoisen potkupuvun ja kuvakirjan (ei näy kuvassa). Päädyin valkoiseen, sillä en tunne vauvan äitiä kovinkaan hyvin ja valkoinen on mielestäni neutraali väri.

Kaikelle paikka ja loput kiertoon

Olen hyvin tarkka siitä, että kaikille tavaroille täytyy olla oma paikka. Täytyy järjestellä, lajitella, sisustaa, luopua ja kierrättää kunnes se oma paikka löytyy. En itse voisi elää kodissa, joka tukehtuu kaiken maailman rojuun ja krääsään. Tällaisissa kodeissa mikään kaunis ei pääse oikeuksiinsa, kun se jää kaiken muun sälän jalkoihin. Tämä pätee myös lastenhuoneisiin. Jostain on luovuttava, jos tilaa ei enää löydy edes järjestelemällä. Tytöt luopuivat kaikista lopuista My Little Poneistaan. Eilen urakoimme esikoisen kanssa ja järjestelimme niitä myytäviksi seteiksi. Mies katsoi vaaleanpunaisen muovin määrää ruokasalin pöydällä ja pyöritteli silmiä. Hän ei voinut käsittää, miten My Little Poneja oli niiiiin paljon. Mutta kertyyhän sitä kolmelle tytölle useamman vuoden aikana ja on niillä leikittykin ahkerasti. Kahdeksan kokonaisuutta saimme tehtyä ja kuvattua, nyt pitäisi vielä laittaa ilmoitukset nettiin. Lapset saavat rahat, he aikovat ostaa niillä joulupukin tuomaan Sylvanian taloon huonekaluja.
Viimeisetkin joulukoristeet on nyt korjattu pois. Kotona näytti niin tyhjältä, että hain kukkakaupasta tulppaaneja eteisen lipastolle. Kauniita, eikö vain?

Liisa-mummon lahjasukat

Olimme asuneet nykyisessä kodissamme pari päivää, kun ovikello soi. Avasin oven ja tunnistin soittajan yläkerran leskirouvaksi. Olin jo pahoittelemassa lasteni metelöintiä, kun Liisa esitteli itsensä ja pyysi kaikki lapseni näytille. Sen jälkeen hän halasi kaikkia lapsiani yksitellen ja sanoi, että minä olen teidän kaikkien Liisa-mummo ja miten ihanaa, kun olette muuttaneet tänne.
Olemme olleet hyvät naapurukset. Liisa on seurannut lasten leikkejä pihalla ja mieheni on auttanut Liisaa teknisissä asioissa. Liisa on useasti kommentoinut, miten viihdyttävää on seurata perheemme touhuja pihalla. Liisalla on huono kuulo, joten lastemme äänet eivät ole häntä häirinneet. Toisaalta me olemme olleet melkein aina paikalla, jos Liisa on tarvinnut apua.
Nyt Liisa on muuttanut palvelutaloon, sillä hänen jalkansa eivät kestä kävelyä portaissa. Henkisesti muutto on ollut Liisalle todella raskas, mutta niin se olisi varmasti kaikille. Neuloin Liisalle lahjaksi vihreästä 7veikasta sukat. Malli on mukaeltu tästä. Lisäsin silmukkaluvuksi 56. Halusin varmistaa, että Liisan ei-niin-sorjat nilkat mahtuvat sukkiin. Kuvissa sukat ovat esikoiseni jalassa. Toivon, että leveyttä tulee tarvittaessa pituudesta. Menen ensi viikolla lasten kanssa käymään palvelutalossa - toivottavasti sukat ovat mieluisat ja sopivat.

Kurkistus kodinhoitohuoneeseen

Meillä on ikkunallinen kodinhoitohuone, jota ei ole erotettu muusta tilasta ovella. Hyvä puoli ovettomuudessa on, että kuulen ja näen, mitä lapset puuhailevat ja pieni tila pysyy avaran tuntuisena. Huono puoli on, että tähän näkee suoraan eteisestä, joten vieraiden saapuessa, minun täytyy aina siistiä kodinhoitohuone. Kuopuksen huone on KHH:n vieressä. Vietän todella paljon aikaa tässä tilassa. Tämä on puhtaan pyykin lajittelukeskus. Silityslauta on vedettävissä ulos yhdestä laatikosta ja silityslaudan alla on ritiläkori puhtaille, silitystä odottaville vaatteille. Silitysrauta on kaapissa. Tason päällä viikkaan ja lajittelen kuusihenkisen perheemme pyykin ja kuljetan vaatekaappeihin. Vastakkaisella seinällä on liukuovien takana siivouskomero, hyllyt säilytystä varten sekä korkea ELFA-torni, jossa ovat kaikki kankaani.
Nyt tasolle on otettu esiin korjaamista kaipaavat vaatteet, niille on tilaa myös yhdessä laatikoista. Ompelukoneeni (kolmisenkymmentä vuotta vanha Husqvarna) on aina esillä ja valmiina toteuttamaan ompelukseni. Seinähyllyn reunasta on näppärä ripustaa silitetyt henkarille ripustetut vaatteet odottamaan kaappiin viemistä.

Aarrelaatikkoni. Hyvä ystävättäreni ehdotti, että ompelutason alle voisi laittaa aterimille tarkoitetun laatikon. Tämä oli aivan loistava idea! Langat, napit, nepparit, nauhat y.m. pieni sälä pysyy todella hyvin järjestyksessä. (Jos vain kaikki pienet kätöset malttaisivat pysyä poissa täältä).

Pidän todella paljon kodinhoitohuoneestamme ompelunurkkauksineen. Mies kutsuu tätä tilaa leikillään "äidin ofiisiksi".