Eteisen lipaston päällä ilahduttaa kultainen pääsiäinen :) Muratit viihtyvät pimeässä eteisessä, joten ne toimittavat pääsiäiskukkien / -ruohon virkaa. Peltinen linnunmunataulu ja posliininen kukon muna yhdellä puolella murattiruukkua ja toisella puolella kultaiset munat.
Munat olivat alkuperäiseltä väriltään vihreä ja liila, sellaiset puiset avattavat munat, jotka keksin maalata kultaisella maalilla.
Kerros pohjamaalia ja päälle kultaista maalia :)
Kevättä kohti mennään :)
Blogiani lukeneet tietävät, että tykkään kattaa kauniisti :) ja mikä ihanamapi syy kuin rauhallinen aamiainen oman perheen kesken kauniina pääsiäissunnuntaina.
Kaunis vanha valkokirjailtu liina löytyi kirpputorilta. Kattauksen tein valkoisilla ja beigeillä astioilla, rairuohoistutus sekä pari pehmopupua. Uutta kattauksessa oli neulomani pupukananmunanlämmittimet :)
Kuvan löysin netistä, mutta en ohjetta. Lankakoristani löytyi vajaa kerä Grignasco -vauvalankaa, sukkapuikot 2,5. Parin yrityksen jälkeen puput onnistuivat. Silmukoita 44, kerroksia 31 ja sitten aloitin sädekavennukset.
Korvat on tehty 9 silmukalla, 18 kerrosta ja sitten kavennukset joka kerroksen alussa.
Korvat ompelin pupun päähän kiinni ja kirjailut tein mustalla vauvalangalla. Hauskaa, miten nuo korvat sojottavat minne sattuu, hih.
Aurinko valaisi aamiaiskattausta. Ihan tavalliset aamiaistarpeet maistuvat jotenkin paremmilta, kun ne laittaa nätisti esille ja syödään kaikessa rauhassa yhdessä.
Ihanaa pääsiäistä!
Onneksi saimme mahdutettua toisen ruokapöydän olohuoneeseen ja onneksi erilaisia tuoleja puutarhajuhlia varten on tullut hamstrattua vuosien saatossa :) Nyt seuraa iso kuvapläjäys yksityiskohdista.
Kateliinoja ei ollut tarpeeksi, joten koukku käteen ja eikun virkkaamaan. Ohje löytyy
Marilta pikkaisen mukaeltuna.
Menun kuopus kirjoitti liikuttavilla harakanvarpailla tuunaamalleni kirppisliitutaululle. Pesu, puuosien vahaus ja liitutaulutarra saavat ihmeitä aikaan. Menu lepää sellaisella keittokirjatelineellä, kirppislöytö sekin :)
Olen edelleen heikkona erilaisiin viiri- ja lippunauhoihin ja mielestäni jokainen juhla ansaitsee omanlaisensa lippunauhan. Ikeasta löytyi täydellisen värinen pöytäliina, jonka leikkasin kangaspaloiksi. Kangaspalojen rispaannuttamiseen osallistui koko perhe, myös Mies.
Hain rentoa ja reipasta juhlamieltä, joten revin vielä mustasta puuvillakankaasta ohuempia kangaskaistaleita. Niitä en ommellut mitenkään, ainoastaan kiepautin lippujen sekaan hamppunaruun roikkumaan. Varastosta piti kaivaa myös jouluvalot lippunauhaa valaisemaan, hih!
Lautasliinojen taittoon etsin ideoita netin syövereistä. Tämä "kimono" malli on mielestäni reipas ja poikamainen, ja riittävän helppo toteuttaa,
Alkuruoan lusikka oli näppärä sujauttaa "paidan" sisään ja lepäämään keittokulhon päälle, sillä pöydissä ei todellakaan ollut ylimääräistä tilaa.
Kukka-asetelmat korvansin sammalpeti-kynttilänjaloilla. Oli kiva seurata, kuinka vieraat vasta hetken istuttuaan, bongasivat kuopuksen sotilaita.
Kaikki mustat rautakyntteliköt metsästin parin viikon sisällä eri kirppiksiltä.
Ikean harmaa lautakangas, josta ompelin pöytäliinat, loi pohjan koko juhlalle. Rentoa, reipasta, poikamaista, ripaus partiota tai armeijaa... Paikkakortteja varten Mies sahasi koivusta minipötköjä, joihin vielä sahasi viillot paikkakortteja varten.
Ihanat, onnistuneet, päivänsankarin näköiset juhlat! Kiitos kaikille vieraille vielä tätäkin kautta :) teitte pojan juhlasta täydellisen!
Rakas teinimme käyttää mielellään maastokuvioisia housuja ja villasukkia, niinpä ajattelin yllättää hänet maastovillasukilla :) Lanka Novita Nalle vihreä Taika ja sukkapuikot 3.
Resori on tavallista 2 oikein , 2 nurin neulosta, mutta aina viiden kerroksen jälkeen nurjat neulotaan oikein ja oikeat nurin. En nyt sitten tiedä, miten maastokuosiset nämä ovat, mutta teini tykkää ja sehän on pääasia. Itselle muistiin: silmukoita varressa 56, kantalappu 29s, kiilakavennusten jälkeen 54s.
Meillä yksi perheenjäsen täyttää pian pyöreitä vuosia, joten hänen synttärijuhlia täällä touhutaan täysillä...pöytäliinojen ompelua, kattausliinojen virkkausta, liitutaulun tuunausta... yritän laittaa kuvia pian.
Ystävänpäivä mielessä ompelin Tildan sydänkaavalla palasta ylijäämäkangasta pehmosydämiä.
Hempeän vaaleanpunaisia, jotka sopisivat täydellisesti kranssiin.
Ensin liimasin sydämet risukranssiin, mutta lopputulos ei miellyttänyt silmääni. Sitten päällystin styrox-kranssin pellavakankaalla, mutta sekään ei tuntunut oikealta. Seuraavaksi keksin väkertää rautalangasta kranssipohjan. Ompelin vaaleanpunaisen kangaspötkylän, jolla päällystin rautalangan ja sidoin ympyräksi.
Sydämet ompelin käsin rautalankakranssiin.
Johtuen vaaleanpunaisesta väristä tämä hempeys pääsi kaksostyttöjen huoneeseen heidän sänkyjensä väliin :)
Meillä on uusi baarijakkara :) mutta tällä baarijakkaralla on tarina.
Viime kesänä löysin Kierrätyskeskuksesta hylätyn baarijakkaran. Se näytti kaatopaikkakuntoiselta, mutta tarkempi tutkiskelu osoitti sen olevan rakenteellisesti tukeva ja ehjä. Lapsuudenkodissani meillä oli samanlaiset jakkarat, mutta matalina. Nostalgia, sääli, hulluus vai luovuus sai minut nappaamaan jakkaran mukaani?!?
Täytyy kyllä antaa kaikki kiitos ja tunnustus rakkaalle Miehelleni, joka jälleen auttoi projektissani! Hän hioi jakkaran metallijaloista ruosteet ja maalit pois.
Pääsin aloittamaan maalauksen. Kerros pohjamaalia (Farrow&Ball) ja kaksi kerrosta maalia (Farrow&Ball, nearly black).
Seuraavaksi käsittelin istuimen. Irrotin niitit, päällikankaan ja pehmusteen. Sitten pesin vaneri-istuimen huolellisesti. Jopa niin huolellisesti, että kerrokset alkoivat irrota toisistaan ja Mies pääsi liimaamaan ne takaisin kiinni toisiinsa :)
Pellavakangasta omista varastoista, teren sisällä on hamppunarua, sillä se oli riittävän ohutta ja sitä löytyi kotoa. Yksivärinen pellavakangas näytti silmiini liian paljaalta, joten pitkän pohdinnan jälkeen painoin akryylimaalilla N.13 kaapista löytyvien sabluunoiden avulla.
Ihan uusi elämä 70-luvun baarijakkaralle! Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen :) Vielä täytyy ostaa rautakaupasta uudet muoviholkit jalkojen päihin, sillä alkuperäiset ovat todella kuluneet.
Pitkästä aikaa kudoin tyynynpäällisen. Lanka Novitan Isoveli ja puikot 5. Pelkkää aina oikeaa, mikä on kyllä supertylsää kudottavaa.
70 silmukkaa ja 130 kerrosta.
Virkkasin (koukku 4) kiinteillä silmukoilla kappaleet toisiinsa kiinni.
Lopputulos näytti liian paljaalta minun silmiini. Suunnittelin kutovani i-cord nauhaa, mutta sen kiinnittäminen virkattuun reunaan osoittautui haasteelliseksi. Niinpä kudoin 5 silmukalla pitkän nauhan (ekat silmukat aina nostettu). Virkattu reuna jäi kudotun nauhan sisään piiloon ja minä sain neuletyynyyn terereunan.
Nyt puuttuu enää kasvihuone, mutta onnea on Mies, joka lupasi sellaisen rakentaa ensi kesänä ;) Kaunista talvipäivää!
