vaaleanpunaisia pehmosydämiä ja kranssipohdintaa

Alkuun ihana, ISO kiitos teille kaikille edellisen postauksen baarijakkaraa kehuneille :) Ystävänpäivä mielessä ompelin Tildan sydänkaavalla palasta ylijäämäkangasta pehmosydämiä. Hempeän vaaleanpunaisia, jotka sopisivat täydellisesti kranssiin. Ensin liimasin sydämet risukranssiin, mutta lopputulos ei miellyttänyt silmääni. Sitten päällystin styrox-kranssin pellavakankaalla, mutta sekään ei tuntunut oikealta. Seuraavaksi keksin väkertää rautalangasta kranssipohjan. Ompelin vaaleanpunaisen kangaspötkylän, jolla päällystin rautalangan ja sidoin ympyräksi. Sydämet ompelin käsin rautalankakranssiin. Johtuen vaaleanpunaisesta väristä tämä hempeys pääsi kaksostyttöjen huoneeseen heidän sänkyjensä väliin :)

Miltä näyttää 70-luvun baarijakkara tänään?

Meillä on uusi baarijakkara :) mutta tällä baarijakkaralla on tarina. Viime kesänä löysin Kierrätyskeskuksesta hylätyn baarijakkaran. Se näytti kaatopaikkakuntoiselta, mutta tarkempi tutkiskelu osoitti sen olevan rakenteellisesti tukeva ja ehjä. Lapsuudenkodissani meillä oli samanlaiset jakkarat, mutta matalina. Nostalgia, sääli, hulluus vai luovuus sai minut nappaamaan jakkaran mukaani?!? Täytyy kyllä antaa kaikki kiitos ja tunnustus rakkaalle Miehelleni, joka jälleen auttoi projektissani! Hän hioi jakkaran metallijaloista ruosteet ja maalit pois. Pääsin aloittamaan maalauksen. Kerros pohjamaalia (Farrow&Ball) ja kaksi kerrosta maalia (Farrow&Ball, nearly black). Seuraavaksi käsittelin istuimen. Irrotin niitit, päällikankaan ja pehmusteen. Sitten pesin vaneri-istuimen huolellisesti. Jopa niin huolellisesti, että kerrokset alkoivat irrota toisistaan ja Mies pääsi liimaamaan ne takaisin kiinni toisiinsa :) Pellavakangasta omista varastoista, teren sisällä on hamppunarua, sillä se oli riittävän ohutta ja sitä löytyi kotoa. Yksivärinen pellavakangas näytti silmiini liian paljaalta, joten pitkän pohdinnan jälkeen painoin akryylimaalilla N.13 kaapista löytyvien sabluunoiden avulla. Ihan uusi elämä 70-luvun baarijakkaralle! Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen :) Vielä täytyy ostaa rautakaupasta uudet muoviholkit jalkojen päihin, sillä alkuperäiset ovat todella kuluneet.

lampaantalja ja kuuma kaakao puuttuu...

...ja kasvihuone talviasussassaan, mutta ei anneta sen häiritä. Nyt on vain yksinäinen, kunnostusta odottava tuoli lumihangessa ja uusi tyyny. Loput saatte kuvitella ;) Pitkästä aikaa kudoin tyynynpäällisen. Lanka Novitan Isoveli ja puikot 5. Pelkkää aina oikeaa, mikä on kyllä supertylsää kudottavaa. 70 silmukkaa ja 130 kerrosta. Virkkasin (koukku 4) kiinteillä silmukoilla kappaleet toisiinsa kiinni. Lopputulos näytti liian paljaalta minun silmiini. Suunnittelin kutovani i-cord nauhaa, mutta sen kiinnittäminen virkattuun reunaan osoittautui haasteelliseksi. Niinpä kudoin 5 silmukalla pitkän nauhan (ekat silmukat aina nostettu). Virkattu reuna jäi kudotun nauhan sisään piiloon ja minä sain neuletyynyyn terereunan. Nyt puuttuu enää kasvihuone, mutta onnea on Mies, joka lupasi sellaisen rakentaa ensi kesänä ;) Kaunista talvipäivää!