Appiukkoni on vannoutunut perunanviljelijä. Perunapelto on aika suuri, ottaen huomioon, että pelto sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä mökillä ja appiukko asuu kaupungissa. Joka kevät osallistumme perunanistutukseen ja joka syksy perunannostoon. Kivoja tapahtumia molemmat. Kaupunkilaislapsillemme on opettavaista itse kokea, miten perunoita viljellään. Ja mikä parasta, me saamme koko talven syödä hyviä luomuperunoita.
Istutus tehdään traktorin kyydistä, joten naapuritalon isäntä tulee auttamaan traktorillaan. Tässä kuvassa perunoita istuttaa esikoinen ja kuopus (mieheni sylistä). Kuvassa loikkaa myös koiramme Papun, joka kieltämättä maastoutuu aika hyvin multaiseen peltoon.
Kuopuksen "keskittynyt" käden asento perunanpudotuksen jälkeen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuopuksemme uskaltautui traktorin kyytiin istutushommiin.
Muutama siemenperuna pääsi parvekkeellemme. En ole aikaisemmin kasvattanut perunaa parvekkeella, mutta nyt ajattelin testata. Tämä kuva on itselleni muistutuksena, miten perunat mullan alla makaavat. Kerron kesän mittaan, miten perunat parvekkeellamme kasvavat... jos kasvavat. Onko muilla jo kevään kylvötyöt tehty?
Lapset ovat olleet jo kaksi viikkoa kesälomalla. Miehellä ja minulla alkoi loma nyt. Vipinää on riittänyt lasten hoitokuvioiden miettimisessä, lounasruokien valmisteluissa (miten ihanaa, kun koulussa ja päiväkodissa tarjoillaan lämmin lounas!), pienissä reissuissa. Espanjalaisia mansikoita on syöty ahkerasti ja minäkin sain vihdoin aikaiseksi tehdä Tildan kaavoilla mansikoita.
Pienensin kaavaa jonkin verran saadakseni mahdollisimman aidon oloisia mansikoita. Lehdet on irrotettu kangaskukista. En ole vielä päättänyt kirjailenko mansikoihin "siemenet" keltaisella langalla. Lävikkö on tuotu tuliaisena Portugalista pari vuotta sitten yhdestä ihanasta lelukaupasta.
Mansikkalaatikko on aito ja suunnittelen sen pienentämistä. Mansikoita pitäisi vielä ahkeroida lisää, että koko laatikko (vaikka pienennettynä) saataisiin täyteen. Hauskoja nämä Tildan jutut!
