Olimme asuneet nykyisessä kodissamme pari päivää, kun ovikello soi. Avasin oven ja tunnistin soittajan yläkerran leskirouvaksi. Olin jo pahoittelemassa lasteni metelöintiä, kun Liisa esitteli itsensä ja pyysi kaikki lapseni näytille. Sen jälkeen hän halasi kaikkia lapsiani yksitellen ja sanoi, että minä olen teidän kaikkien Liisa-mummo ja miten ihanaa, kun olette muuttaneet tänne.
Olemme olleet hyvät naapurukset. Liisa on seurannut lasten leikkejä pihalla ja mieheni on auttanut Liisaa teknisissä asioissa. Liisa on useasti kommentoinut, miten viihdyttävää on seurata perheemme touhuja pihalla. Liisalla on huono kuulo, joten lastemme äänet eivät ole häntä häirinneet. Toisaalta me olemme olleet melkein aina paikalla, jos Liisa on tarvinnut apua.
Nyt Liisa on muuttanut palvelutaloon, sillä hänen jalkansa eivät kestä kävelyä portaissa. Henkisesti muutto on ollut Liisalle todella raskas, mutta niin se olisi varmasti kaikille. Neuloin Liisalle lahjaksi vihreästä 7veikasta sukat. Malli on mukaeltu tästä. Lisäsin silmukkaluvuksi 56. Halusin varmistaa, että Liisan ei-niin-sorjat nilkat mahtuvat sukkiin. Kuvissa sukat ovat esikoiseni jalassa. Toivon, että leveyttä tulee tarvittaessa pituudesta. Menen ensi viikolla lasten kanssa käymään palvelutalossa - toivottavasti sukat ovat mieluisat ja sopivat.
lauantai 16. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti