perjantai 13. marraskuuta 2009

Café Emme

Kodissamme on ikkunallinen ja avoin kodinhoitotila (ei vesipistettä) kuopuksen huoneen vieressä. Tätä tilaa ei ollut muuttaessamme tähän kotiin, vaan käytävästä, vaatehuoneesta ja kahdesta pienestä huoneesta on remontoitu kuopuksen huone ja kodinhoitotila. Vietän kodinhoitotilassa todella paljon aikaa, sillä siellä lajittelen, silitän ja viikkaan puhtaat pyykit. Ompelunurkkaukseni on myös tässä tilassa, joten vaatteiden korjaukset hoituvat samalla. Tila on kaikin puolin tehokas kuivan pyykin hoitokeskus.

Remontin yhteydessä lapset saivat kodinhoitotilaan leikkikeittiön (esittelen sen joku toinen kerta, nyt siellä on kaaos). Leikkikeittiön vieressä on istuimet, pöytä ja tarvikelaatikot. Hetkessä lapsilla on ravintola, kahvila, pehmoeläinten juhlapaikka, nukkien lounaspöytä y.m.s. Keittiössä touhuaa myös "hullu kokki" (ei kuitenkaan "alaston kokki") ja silloin voi saada todella kekseliäitä tai lennokkaita ruokia.

Viime aikoina on usein leikitty kahvilaa. Café Emme (nimi tulee lasten nimien alkukirjaimista) on hyvinkin kaunis kahvila, missä palvelu pelaa kiitettävästi. Tarjolla on ihania leivonnaisia kauniista posliiniastioista.


Lasten rottinkisohvan olen ostanut torilta parikymmentä vuotta sitten, pyöreä pöytä on lasten parvekepöytä ja hupun alla on Ikeasta kymmenisen vuotta sitten esikoiselle ostettu pikkutuoli. Posliiniastiat on ihanasta porvoolaisesta lelukaupasta, lasit Ikeasta ja Weiste:n teräksinen kerrosvati tavaratalosta. Metallisessa kyltissä luki alunperin tervetuloa, mutta se on peitetty printatulla kahvilan nimellä.

Kaikki kuvan herkut olen itse virkannut. Valikoimasta löytyy Domino- ja Ballerina -keksejä, donitseja, punssirullia, sekä iloisen värisiä leivonnaisia. Nämä virkatut leivonnaiset miellyttävät minua toisin kuin muoviset ruuat, joita niitäkin löytyy iso laatikollinen ja jotka ovat ahkerassa käytössä silloin kuin "hullu kokki" vierailee ja tarjoilee valmistamaansa appelsiini-porkkana-lihaa mansikoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti