Perinteisesti kaikki Helsingin neljäsluokkalaiset juhlistavat Itsenäisyyspäivää ylipormestarin järjestämällä vastaanotolla Finlandia-talolla. Koulussa vanhemmille esitetään useita viikkoja harjoitellut tanssit: kehruuvalssi, letkajenkka, tiputanssi... Aivan ihana tapa!
Joulukuussa tuli kuitenkin saman viikon sisällä ensin kutsu ja sitten juhlien siirto maaliskuulle. Sikainfluenssavaara. Suru, itku ja kiukkuhan siitä seurasi. Onneksi lapset unohtavat aika nopeasti ikävät asiat. Jussi Pajunen lähetti nimellä varustetun allekirjoitetun pahoittelun, mikä lievensi pettymystä. Ja helmikuussa uuden nimellä varustetun kutsun. Hyvin toimittu, Jussi. Asu oli valmiina jo joulukuussa. Onneksi lapsi ei kolmessa kuukaudessa ollut kasvanut mekosta ulos. Mekko EBaystä, tiara Ninjasta, pikkulaukku Sokokselta. Mekko oli kuin tehty kantajalleen ja tarpeeksi yksinkertainen hänen makuunsa. 11-vuotiaan tyttären kiharapilvi. Kyllä tyttöjen elämä on ihanaa! Kavaljeerikin oli kuulemma ihana. Toivottavasti kaikilla lapsilla on ollut hauskaa. Meillä kotona ekaluokkalaiset kaksospikkusiskotkin haaveilevat ja suunnittelevat - sitku...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti